Sukututkimus

Ensimmäinen sukujulkaisu valmistui seuran kymmenvuotisjuhlaan.

Seuran tavoitteena oli Muhosten sukukirjan ensimmäisen version aikaan- saaminen seuran kymmenvuotisjuhlaan vuoteen 2009 mennessä. Tavoite on saavutettu. Kirja on painettu Gummeruksella Jyväskylässä. Sen nimeksi tuli seuran hallituksen päätöksellä "Muhoset, tietoa omasta suvusta". Kirja on sivukooltaan B5. Sivuja on 266. Myynti aloitettiin 11.7.2009.

Kirja esittelee aluksi suvun alkuperää ja nimen etymologiaa. Muhosia asui 1500-luvulta lähtien Vanhan Säämingin ja Vanhan Rautalammin alueilla. Populaation merkittävinä asuinalueina ovat edelleenkin itäinen Savo ja pohjoinen Keski-Suomen maakunta. Itä-Savon Muhosten tausta ja yleinen sukututkimustilanne on kirjassa varsin kattavasti myös sukutaulukoin esitetty.

Useat pohjoisen Keski- Suomen tai oikeastaan Vanhan Rautalammin hallintopitäjän alueen suvut ovat muuttaneet 1500-luvun kuluessa eteläisestä Savosta. Vanha Rautalampi perustettiin nimenomaan ottamaan vastaan ja hallinnoimaan tämä savolaisinvaasio tuolloisen Pohjois-Hämeen eräalueilla. Muutto ei suinkaan pysähtynyt Saarijärven ja Viitasaaren vesireittien latvoille, vaan jatkui sieltä ns, "Savon sormena" Pohjanmaalle ja Satakuntaan. Muhosia muutti muitten savolaissukujen kanssa runsaasti myös Keski-Skandinavian metsäalueille ja sieltä 1600-luvulla Uuden Ruotisin siirtokuntaan Amerikkaan.

Kirjamme kertoo Muhosten suvun historiaa asutushistoriallisesta näkökulmasta. Samalla se tulee pääpiirteissään kertoneeksi Keski-Suomen maakunnan pohjoisosan asutushistorian, jonka alkuvaiheita leimasi voimakkaasti 1500-luvun lopulla käyty nuijasota seuraamuksineen.

Kirjassamme etsitään Muhosten yhteistä alkukotia, Keski-Suomen populaation savolaista lähtöaluetta ja muuttoreittejä Savosta Keski-Suomeen Kivijärvelle, Viitasaarelle ja Saarijärvelle sekä kuvataan suvun leviämistä noille seuduille syntyneisiin kyliin ja perustettaviin taloihin. Väliin sisältyy tarinoita sattumuksista, joita perimätieto on matkan varrella tallettanut.

Todettakoon, että kirjan sisältö sukutauluineen antaa suvun jäsenelle sellaiset perustiedot, jotka jokaisella Muhosella soisi olevan:

  • Eräänä tavoitteena on antaa sukuun kuuluville ihmisille sellainen tietous, jonka avulla he voivat itse alkaa tutkia oman sukuhaaransa historiaa ja löytää oikeat juurensa.
  • Kirja sisältää sukutauluja erityisesti Itä-Suomen Muhosista sukuhaaroittain. Niistä voi ehkä tunnistaa oman sukuhaaransa ja esi-isänsä sekä saada näin kiinnekohdan omalle tutkimukselleen.
  • Kirja sisältää myös sukututkimusopastusta, joten kirjaa voidaan käyttää aloittelevan sukututkijan aapisena.
  • Kirja on käyttökelpoinen myös muita sukuja koskevan tutkimuksen tärkeänä tietolähteenä.
  • Merkkipäivä- tai joululahjaksi suvun jäsenelle kirja on erinomainen vaihtoehto.

Kirjan I painos myytiin loppuun - toinen painos otettu - tilaa pian

Kirjan I painos oli 200 kpl. Juhlassa 11.7.2009 myytiin sitä noin 100 kpl. Postimyyntinä sitä meni sitten tasaista tahtia. Joululahjoiksi sitä tilattiin innokkaasti. Kirjan I painos myytiin sitten pikaisesti alkuvuodesta loppuun. Kirjan hinta oli 25 euroa + postituskulut.

Kirjasta otettiin toukokuussa 2010 II muuttamaton painos. Kirjaa saa edelleen Pekka Muhoselta, jonka yhteystiedot ovat:

Pankaa tilaukseen. Kun valmistutaan oppilaitoksista tai on jokin muu merkkipäivä, niin mikäpä olisi mainiompi lahja kuin kirja omasta suvusta. Vielä ehtii, jos kiirettä pitää. Kevät koittaa kyllä ja joulukin tulla jollottaa. Pitäkää kiirettä!!!

Karstulan Muhosista kolme erillistä kirjaa

Kirjan nimi "Karstulan Muhosia, Matti Heikinpojan jälkeläisiä". Sen ovat kirjoittaneet Tarja Honkonenja Raili Laaksonen ja sen on painanut Saarijärven Offset Oy v. 2010. Sivuja siinä on 587. Muhosten sukuseura ry ei ole ollut kirjan teossa mukana, mutta on kiitollinen ja iloitsee hankkeen toteutumisesta. Kirjan kohderyhmä on noin vuonna 1715 syntyneen Matti Heikinpoika Muhosen jälkeläiset, joita kirjaan on sisällytetty noin 7000 henkeä. Karstulassa on tämän lisäksi paljon muitakin Muhosten sukuhaaroja, joita ei ole vielä tähän kirjaan tavoiteltu.

Lauantaina 16.3.2013 vietettiin merkittävää tapausta Muhosten sukututkimuksen historiassa Karstulan kansanopistolla. Oli nimittäin kirjan ”Karstulan Muhosia II, Iisakki Yrjönpoika Muhosen jälkeläisiä” julkaisutilaisuus. Kirjan on laatinut tamperelainen sukututkija Raili Laaksonen, joka on alkuaan kotoisin Karstulasta. Kirjaan on listattu noin 13 000 henkeä. Tilaisuudessa esiteltiin myös karstulalaisen Kunto Muhosen omasta sukuhaarastaan laatima ja viime vuoden puolella painettu kirja”Elias ja Hilma Muhonen”, jossa on listattu n. 800 henkeä. Muhosia ja muita heistä kiinnostuneita oli paikalle tullut runsaasti. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja yleisö innostunutta. Pekka Muhonen Jyväskylästä oli paikalla edustamassa Muhosten sukuseuraa ja välitti seuran kiitokset. Raili Laaksonen ryhmineen on tehnyt kulttuurityön, jolla on suuri sukuhistoriallinen ja paikallishistoriallinen merkitys Karstulalle, Keskisuomelle ja koko Suomen sukututkimukselle.

Karstulankin Muhoset ovat savolaista alkuperää. Kirjassa on osoitettu Matti Heikinpojan sukujuurien johtavan Kivijärven Saukonsaarelle 1500-luvun puolivälissä asettuneeseen Paavo Muhoseen. Hän lienee tullut Pien-Savosta Saimaan (Haukiveden) itärannoilta, josta Muhosia tiedetään muuttaneen Pohjois-Hämeen erämaihin juuri tuohon aikaan.

Karstulan kirjojen myyntipaikkoja ovat:

KARSTULAN KIRJA- JA PAPERIKAUPPA
Puh: 014-461 054 ja s-posti: kipa.karstula [ @ ] luukku.com

KARSTULAN KUNNANKIRJASTO
Puh: 044 459 6635, s-posti: kirjasto [@ ] karstula.fi

RAILI LAAKSONEN
Alaniemenkatu 10. C 17, 33300 Tampere
Puh: 03-3453288 ja s-posti raili.laaksonen [ @ ] jippii.fi

Redsveneistä juuri ilmestynyt kirja, jossa Muhosia runsaasti

Redsvenit 500 vuotta Savossa.
Toimittaja Mirja Karjalainen. Sukututkimus Mirja Karjalainen, Reetta Väänänen, Seija Haikkala.
Tekstit Mirja Karjalainen, Seija Haikkala, Taito Hakkarainen, Matti Laamanen.
Laamasten – Redsvenien sukuseura. Julkaisija Media Wallius 2013, 495 sivua.

Skotlannin nummien sotilassuvun sirpale, Redsvenit, on asunut itäisessä Savossa 500 vuotta ja elää yhä, erityisen vahvasti Savonlinnan seuduilla.

Laamasten – Redsvenien sukuseura ry:ssä kiinnostus toisen sukuhaaran kohtaloihin on tuottanut paikallishistoriallisesti ansiokkaan sukukirjan, Redsvenit 500 vuotta.

Mirja Karjalaisen toimittamassa kirjassa esitellään suvun vaiheet 1500-luvulta tähän päivän. Tutkimustyö on ollut perusteellista ja siinä ovat Karjalaisen lisäksi ansioituneet myös Reetta Väänänen ja Seija Haikkala.

"Seija Haikkalan kanssa oltiin kuin Lemminkäisen äiti Tuonelan virralla, haravoitiin kokoon Redsvenien suvun jäänteitä, mutta joukkoa olikin harvinaisen paljon", Mirja Karjalainen kertoo.

Kattavan sukutauluosuuden lisäksi, lähes 1500 taulua, syvyyttä kirjaan tuovat runsas kuvitus ja aiheiksi valikoituneet tarinat historian kulusta ja ihmisten elämästä.

Redsven- sukua on runsaasti sekoittunut Etelä-Savossa Muhosiin, joille kirja voi antaa arvokasta sukututkimuksellista tietoa. Esimerkiksi Olof Muhonen s. 1795 ja Catharina Redsven s. 1814 olivat alkuna yli 1000-päiselle kirjassa julkaistulle Muhoselle. Kirjaa voi tiedustella Mirja Karjalaiselta ja Seija Haikkalalta, joiden yhteystiedot ovat sivulla "Sukututkimus/sukututkijat".